Wednesday with CJ



Mari, Teemu ja Tapsa laiturilla Suomenojalla

Kun aurinkoa on odotettavissa, on loogisinta ottaa siitä kaikki irti, ja sehän tarkoitti retkeä Espoon edustalle isäukon paatilla.

"Varhainen mato linnun nappaa" sanotaan, eli mekin olimme liikkeellä heti kaupan auetessa kahdeksalta. Ostoskoriin muutama grillimakkara, kivennäisvettä, pikkusuolaista ja pari tölkkiä ölkkiä (ne piti kuitenkin tuoda kotoa, kun kaupasta saa ko tuotetta alkaen klo 9:00)


Teemu toimi myös perämiehenä


Köydet irroitettiin melko tasan yhdeksältä ja suuntasimme Suvisaariston kanavan läpi lomavauhtia, eli kiire ei ryhmäämme vaivannut.

Maanantaisesta viisastuneena loiskin kattavasti suojakerrointa ihoon, kuten teki muukin ryhmä. Ilma ei tällä kertaa edes yrittänyt hämätä veneilijöitä viilentävällä tuulen vireellä, vaan saimme nauttia todellakin meriauringon täydestä paahteesta liki pläkällä ulapalla. Ajelimme kapeikon läpi Pentalan taa, josta putputtelimme pikku kaasulla StoraHerrön ohi Anturin editse.

 

Aurinko houkutti palvomaan itseään..


Aamusta ei liikkeellä ollut vielä montakaan venekuntaa, mutta päivän mittaan ympärillä alkoi liikkua monen näköistä kippoa ja purtiloa. Eikä ollut yllätys nähdä jokaisen huulilla yhtä auvoinen hymy kuin Calamity Janen kannellakin..




Laiturilta löytyy palvelut sisältävä opaskartta


Ajelimme pari tuntia ja taisimme ihan vaan kellua ja kölliä kone sammuksissa reilut puoli tuntia Anturin edustalla auringosta ja rupattelusta nauttien.

Monta kertaa olen ohittanut Stora Herrön ihaillen sen houkuttelevia kallioita ja grillauspaikkoja, joten rantauduimme saareen popsimaan pientä evästä sekä käivinpä uimassakin..



Teemu järjesti tulet Grilliin



Makkaravalikoima sai veden huulille..





Kulutimme helposti toista tuntia mukavassa sopessa laiturin läheisyydssä. Nälkä olikin jo salakavalasti hiipinyt tajuntaan ja kaivaessamme makkarat, leivät ja lisukkeet esille ei paljoa tarvinnut pakottautua nauttimaan makoisaa retkievästä.

"vatsa sisään, Tapsa!"

Saaresta jatkoimme ulappaa kohti ohittaen Knappeskärin ja ajoimme nostalgisesti Gåsgrundetin suojaisan laiturin editse avoimelle selälle: Seuraava ranta olisi Tallinna, jos ruori olisi lukittu suoraan.

Niin hieno ja tyyni keli siivitti menoamme, ettemme malttaneet olla nauttimatta avoimen Suomenlahden rauhallisesta idyllistä koko rahan edestä.



Olut maistui ja Naurua riitti.. "Tuntematon Potilas"


Kello oli aika tarkkaan kolme, kun palasimme kotisatamaan sopivasti aurinkoa saaneina ja onnellisesti meripäivästä nauttineina.

Piipahdimme vielä nauttimassa huurteiset maltaat venerannan Cafe Gabrielassa ennen paluuta kotiin huuhtomaan aurinkorasvat pois ja elvyttämään ihoa Erioililla..

Koko veneily-kvartettimme Kiittää Captain Huge-A:ta erinomaisesta veneilypäivästä Calamity Janella (jälleen kerran) ja innolla odotamme seuraavaa mahdollisuutta päästä nauttimaan Espoon saariston rauhoittavasta miljööstä..