It All Ends...

Voinko aloittaa lomani mielyttävämmin, kuin saattamalla päätökseen yhden ajanjakson elokuvien parissa. Harry Potter on kasvanut minun ja miljoonien muiden fanien kanssa kymmenvuotiaasta pojanklopista aikuiseksi, kuten heitä näyttelevät nuorukaisetkin.

Kuten arvattavaa, odotukset viimeisestä elokuvasta ovat korkealla, ei pelkästään elokuvan ilmestyessä kolmiulotteisena, vaan koko saagan päätös-osan käännöksestä valkokankaalle, jossa tekijät ovat tähän asti onnistuneet kiitettävästi.

Kuoleman Varjelukset -kirja täytti odotukseni kohtuullisesti ellei enemmänkin, vaikka olisin odottanut hieman karumpia kohtaloita useammalle hahmolle molemmin puolin hyvää ja pahaa.. Kirjan jakaminen kahdeksi elokuvaksi ei ollut pelkästään mielyttävää, vaan käytännössä pakollista saadaksemme kaiken tarvittavan nähtäväksemme, kun J.K.Rowlings punoi sarjan kaikki erilliset ja avoimet nyörit päätökseen.

Kun pohtii kirjojen käännöstä elokuvaksi, ovat tekijät onnistuneet mielestäni erinomaisesti, ottaen huomioon teosten laajuuden, tarinan ja hahmojen kasvun yli kymmenen vuoden ajan ja kirjailijan näkemyksen kunnioittamisen läpi seitsemän filmin päättyäkseen tällä viikolla seisemänteen ja samalla viimeiseen "Deathly Hallows part 2" osaan.

Edellinen onnistunut elokuva käännös mielestäni oli Peter Jacksonin "Lord Of The Rings" trilogia, joiden pidennetyt versiot hivelivät parkkiintuneen scifi/fantasia-friikin sielua hyvin tyhjentävästi.

Perjantaina menemme siskoni kanssa alkuillan näytökseen, ja olemmekin uskollisesti käyneet yhdessä katsomassa lähes kaikkia Potter-filmejä.

Kaikilla on varmasti mieluisimmat hahmot ja näyttelijänsä. Siskoni pitää karismaattisesta Severus Snapea tulkitsevasta Alan Rickmanista, joka on saanut minunkin ääneni läpi näiden elokuvien, mutta myös hänen monista muista töistään alkaen Bruce Williksen nemesiksenä, Hans Gruberina 80-luvun lopun "Die Hard" spektaakkelissa. Kaikkiaan pahan edustajat ovat yleensä mielenkiintoisempia kuin hyvikset, joten lämpiän myös Ralph Fienneksen tulkitsemalle Lord Voldemortille nenättömänä pahuuden ilmentymänä..

Kokonaisuutena casting on erinomainen ja kunnioittaa kirjailijan näkemystä ollen lähes kokonaisuudessaan brittiläinen.

On mielenkiintoista seurata, miten nuorten näyttelijöiden ura etenee tämän urakan päättyessä. Monilla nuorista näyttelijän aluista on ollut jo omia elokuvia tai/ja näytelmiä joissa kukin on päässyt vaihtamaan velhon viittansa täysin erilaisiin tamineisiin. mm. Robert Pattison (Liekehtivä Pikari; Cedric Diggory) luo uraa omassa "Twilight" -saagassa, jonka päätöselokuvia aletaan odotella seuraavaksi..

Kaikkiaan fiilarit ovat odottavan korkealla, kuitenkin maltillisen pessimistiset siksi, että katselukokemus pitäytyisi pykälän odotuksia ylemmällä. Onneksi verestin muistoja katsomalla Varjelusten alkuosan eilen, niin sen melankolisen ja hitaan etenemisen päälle ei voi odottaa ja toivoa kuin jyrähtävää ilotulitusta, kuten kirjassakin puolenvälin jälkeen...

Salaa odotan ja toivon, että joku alkaisi koostaa mielikirjasarjastani "Maan Lapset" elokuvasarjaa..