maanantai 31. lokakuuta 2011

Iron Sky Rising

"160 päivää ensi-iltaan..." ilmoittaa Timo Vuorensola Director's Diary -otteessaan ja saa parkkiintuneen Scifi-fanin siirtymään jälleen hieman edemmäs työtuolini etureunalle, josko saitilta http://www.ironsky.net/site/ löytyisi jälleen lisää infoa ja/tai Sneak Peak-materiaalia tyydyttämään huhtikuussa ilmestyvän spektaakkelin aiheuttamaa tuskaista odotusta.

Kun elokuvasta (jo vuosia sitten) tuli esille hämäriä suunnitelmia ja haaveita toteutuksesta, vaikutti ajatus kuuhun paenneista natseista juonimassa paluuta metallisilla lautasillaan aivan ohittamattoman kieroutuneelta ja fantastiselta, että olen innolla seurannut tuhansien muiden lailla kuvausten ja jälkituotannon etenemistä vieraillen saitilla lähes päivittäin..

Toivon (ja luotan) etteivät ennakko-odotukset elokuvasta ole liian suuret, jolloin kaikki tuo hypetys löisi metallisella realiteetillaan katsojaa takaisin kasvoihin odottamaan seuraavaa valmiiksi pureksittua ja testiyleisöllä mielytettyä Hollywood roskaa sadan miljoonan budjeteillaan..

Ainakin tähän asti näkynyt lavastus, asut, alukset ja tietenkin casting antaa viitteitä herkullisesta latauksesta elokuvan sisältämässä tarinassa ja Suomalaisen sarkasmin ja (toivon) hurtin huumorin täyttävästä dialogista, joka jättää Kaurimäkeläisen ajatuksen Suomen elokuvateollisuudesta kauas kiertoradalle ja aloittaa uuden aikakauden maailman scifi-tarjonnan saralla..

Drake's Deception

Yksi odotus-etappi täyttyy tällä viikolla, kun postiluukusta kolahtaa kolmas installaatio ehkäpä parhaasta pelisarjasta ikinä. Uncharted 3: Drake's Deception jatkaa mainiota toiminta-seikkailupelisarjaa tällä kertaa kartoittaen Arabian aavikoita etsien legendaarista "Aavikon Atlantista" moninaisten ja haastavien vastoinkäymisten saattelemana.


Kaksi ensimmäistä osaa veivät pelaajan uskomattomiin maisemiin Tyynen meren kadonneelle saarelle Eldoradoa etsien ensimmäisessä osassa "Drake's Fortune" ja Himalajan vuoristoon kadonneen Shambalan raunioille hakien elämän lähdettä toisessa osassa "Among Thieves".

Pelaaja pääsee nauttimaan eniten elokuvamaisesta pelikokemuksesta, kuin missään kolmannen persoonan räiskinnässä. Mukaansa tempaavat juonikuviot ja visuaalisesti uskomattomat maisemat saavat haukkomaan henkeä kerta toisensa perään.. Odotuksia lisää uusimman pelin ilmestyminen kolmiulotteisena, eli pääsee todella mukaan Draken saappaisiin maalla, merellä ja ilmassa...

Trailereita ja pelikuvia osoitteessa: http://www.naughtydog.com/games/uncharted/

maanantai 24. lokakuuta 2011

Enää Yksi Kuukausi..

Hua Hin Nelikko kokonaisuudessaan... Sale, Noro, Sääm ja Tapsa

..Ja ahtaudumme Finskin putkeen kahdeksitoista tunniksi. Ok joku voi kommentoida, jotta se on kyl ykstoista tuntii, mut pessimisti ei pety...


Pelijuomaa..



Hieman napokasta...

Oli miten oli, istuuduimme lauantaina Tapsalle kiloon koko viisikko, eli reissunelikko ja Sami N. vaihtamaan ajatuksia matkasta, ja ennen kaikkea lätkimään korttia. Edellisen kerran pelasimme heinäkuun lopulla Kaakassa, joten oikein mukava taas tarkistaa maksutaulukot kuntoon. En tiedä mistä asia johtui, mutta neljän pelin läpivienti vei meiltä kahdeksan tuntia, eli 2h/peli... Ja jokaisen pelin viimeinen kierros oli toivottoman hankala saada virallisesti päätökseen rähmäytyksellä. Kahteen kertaan kaikki kortit loppuivat pakasta. Ja sen mukaisesti tuli pisteitäkin kaikille..

"Juuri hävisin jaon..."

Osasyy pelin verkkaiseen etenemiseen oli tietenkin huolellinen tankkaus läpi päivän/illan ja siitäkin aiheutunut puheripuli viidestä tuutista yhtä aikaa... Ja näitä sankareita pitäis katsella kaksi viikkoa yhteen menoon.. Auts!

Pisteiden kirjaaja yleensä voittaa...


Kaikkiaan pelit menivät aikas tasan, eikä hirmuisia tappioita tahi voittoja tullut kelleenkään. Voitot 11-15 egeä ja tappiot 17-24 egeä.. yhteenlaskien summa on tasan nolla... Saa nähdä pelataanko seuraavan kerran vasta Thaimaassa (jos sielläkään...)

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Calamity Janen alapesu

Isäni A sai veneen tältä vuodelta ylös, mutta painepesurinsa jätti kapteenin kiroilemaan puoliksi pestyn pohjan ääreen.

Niinpä päätimme veljeni Ollin kera korjata tilanteen ja piipahdimme tiistaina työpäivän jälkeen hoitamassa pesun loppuun. Meni muutama hetki, että löysimme tutut telineet uusitulta alueelta, sillä pari vuotta sitten tuttu paikka valotolpan juuresta oli siirtynyt hieman sivummalle..

Hyvin aloitettu pesu oli helppo ja nopea hoitaa loppuun, kun Suomenojan varikon vesi- ja sähköpisteetkin ovat tätä nykyä käytännössä "aina lähellä" verraten muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa harvoista pisteistä sai taistella muiden veneilijöiden kanssa hermeettisten letkukerien kanssa..


Nyt C-Jane odottelee kevään pohjamaalia kuivaen talven pakkasissa hyvin pakattuna ja ilmakuivautuen..
Alueella kävi tuttu vipinä, kun toinen toistaan erikoisempi katos-innovaatio valmistui tai korjautui kipakan merituulen puhaltaessa pressuja kuin iso-paha-susi pikkupossujen heinäkatoksia...

Calamity Jane asuu teräs/ratapölkky-linnassa.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Kuusi viikkoa..

...Ja lähdemme Hua Hiniin!!

Sitä ennen on vielä monta etappia, joista ensimmäisenä Kaakan syystalkoot Nummipusulassa. Hain perjantaina pökötin isukilta ja lauantai-aamuna pakkasin työvaatteet matkaan ja suuntasin auringon noustessa mökkiä kohti. Pikaisen kauppakäynnin ja abs-aamupalan jälkeen rantauduin Melumäelle noin puoli kymmeneltä.

Paikalle oli tuloillaan lisäkseni Auli ja Seppo, Anni, Anika ja Antti, sekä Olli naapurista. Arilla oli työpäivä (valitettavasti) ja illalla olivat menossa siippansa kera kultturia ammentamaan Balettiin (Ari Balettiin!! WTF?!?)

Loppu talkoo-porukka saapui puoli tuntia myöhemmin ja aloimme saman tien erilaisiin pihapuuhiin. Kanniston Olli ja Antti rapsauttivat sahat käyntiin ja alkoivat kaataa Aulin merkkaamia puita kiivaaseen tahtiin. Seppo pätki katoksen luona kasan paneleita. Tytöt työstivät ensin pihan kuntoon (nurmen leikkuu, lehtien puhallus ja taimien suojaus) jonka jälkeen siirryimme kaikki metsään painimaan pätkittyjä puita hakkuupaikalle.

Sain kolmannen sahan käyntiin pikku puhdistusoperaation jälkeen ja liityin mukaan karsimaan ja katkomaan pölkkyjä sopiviksi siirtää. Homma eteni vauhdilla ja pian parkkialueella oli kohtuullinen kasa pölkkyjä odottaen tarkempaa pätkimistä. Metsä ja tien reunus oli siistitty oksista, kun saha lauloi loppuja pöllejä odottamaan halkomista.

Kokonaisuudessaan teimme hommia kymmenestä viiteen, eli seitsemän tuntia lähes tauotta. Puolilta päivin nautittu lohikeitto maistui hermeettisen hyvältä ja sen antama energia siivitti hommia loppuun asti. Muutamien talkookaljojen voimin pätkimme viimeisen pöllin ja siirryimme evästämään lerssiä grillille saunaa odottaen.

Auli, Anni, Antti ja Anika

Juniorit Anni, Anika ja Antti läksivät espoota kohti vartin vaille kuusi, että ehtisivät piipahtaa kaupoilla ennen niiden sulkemista ja me vanhukset jatkoimme iltaa Kaakan pimetessä rauhalliseen yöhön. Saunoimme pitkän kaavan mukaisesti monta kertaa hoitaen kipeytyviä lihaksia ..oluella ja valkkarilla sekä mukavalla keskustelulla nauruineen. Höyhensaaret kutsuivat nopeammin kuin ehti pään tyynyyn laskea..

 
Pari pesällistä klapeja viimein valmiina...
Aamulla nousimme ennen kahdeksaa ja laitoimme halkomiskoneen käyntiin heti. Koko päivähän siinä meni kahdeksasta kahteen, kun saimme viimeisen pölkyn palasiksi ja parkkiksen haravoitua siistiksi. Olli kävi koukkaamassa klapikoneen seuraavalle mökille traktorilla pian sen pysähdyttyä. Popsimme loput lohikeitot ja särpimet naamareihin voipuneen väsyneinä ja aloin suunnata takaisin Leppävaaraan.

Sen verran klapeja tuli kaikkiaan, että jouduimme pinoamaan osan grillikatokseen. Yläpihan halkokatos tuli aivan täyteen tuoretta polttopuuta.. Seuraavien käyjien tulisi käyttää panelinpätkiä ja isoja koivuja takaa oikealta, jotta uudet klapit ehtivät kuivua (vuoden verran?)

Keväällä olisi tarkoitus järjestää uudet kinkerit, hieman maltillisimmilla työmäärillä, sisältäen joskus ideoidun Master-Chef kisan välillä Auli ja Sale..

Hyvät talkoot. Paljon puita ensi vuodelle ja kroppa ihanan kipeä joka paikasta. Oikein onnistunut viikonloppu. Maanantaina töihin lepäämään..;-D

maanantai 3. lokakuuta 2011

Ilta Kilossa

Niin paljon tuntuu tapahtuvan (tylsässä elämässäni), että tärkeä merkintä on jäänyt lisäämättä alkukuulta: Lauantaina 1.10 kasauduimme pienellä kokoonpanolla Tapsalle iltaa istumaan ja samalla kilistelemään ystäväni synttäreitä.
"Komean" laulunkin lurautimme päivän vaihtuessa viralliseksi synttäriksi.

Mukana oli Tapsan ja minun lisäkseni miehen jälkikasvua + vävyehdokas. Nuorin Mäkinen on valtion palveluksessa, eikä siksi päässyt paikalle. Samaten Jonas siirtyi alkuillasta opiskelija-iloitteluihin kaupunkiin, joten Ilta jatkui nelisin Ninnin ja Marcuksen kompatessa meitä vanhuksia. Kun vuodet vääjäämättä kuluvat edestämme, on kiva huomata seuraavan sukupolven ottavan viestikapulan kunnialla haltuunsa ja jatkavan omilla metodeillaan hyvin moninaista arkea (ja juhlaa) vahvasti eteenpäin.

Erinomaisen mukava ja railakas ilta eteni petollisen nopeasti, mikä on tyypillistä kun on hauskaa. Sopivasti suolaista pikkupurtavaa niin janokin pysyi kiitettävän kohdillaan läpi lauantain. Maistelimme maltillisesti (luetaan: holtittomasti) GT:tä ja muita muikeita makuja siinä määrin, että viimeinen bussikin livahti nenän edestä ja pääsimme kannustamaan paikallisia taksiyrittäjiä kotiutuessamme pikkutunneilla.

Aamuksi oli odotettavissa oikeutettua lepoa ja aivojen itseaiheutetun pintaverenkiertohäiriön elvytystä..

Kiitos Tapio ja Hyvää syntymäpäivää 2.10...