Siam Pearl

Toinen viikko lähti mallikkaasti liikkeelle, kun astuimme tila-autoon kahdeksalta aamulla suuntana satama parikymmentä kilometriä etelään Hua Hinistä. Päivän teemana oli siis seikkailu Kiinan Merellä. Meidän lisäksi matkassa oli pari ruotsalaista ja yksi tanskalainen heppu.








Ilma oli melko pilvinen, mutta silti erittäin lämmin. Suojakertoimia leviteltiin huolellisesti iholle, ettei meriaurinko päässyt yllättämään pilven läpi varomattomia matkaajia. Myös kepeä tuuli ulapalla auttoi ylläpitämään mielyttävää oloa.

Paatissa tarjottiin ruoat ja virvoitusjuomat (vettä) ja sopuhinnalla oli myös baari käytössä... Sitähän maltillisesti tietenkin hyödynsimme.

Alus tuntui, näytti ja oli laiselleni meri-ihmiselle todellinen taideteos. joka puolelta löytyi kivoja yksityikohtia ja kokonaisuutena Siam Pearl tuntui olevan erittäin merikelpoinen ja viihtyisä risteilijä.

Kannella oli tukeva pöytä ruokailua varten ja kyökki/baari myös välittömästi vieressä.. Kolmihenkinen miehistö oli avulias ja asiallinen. Saimme nauttia suuresta paatista lähes keskenämme, sillä siihen mahtuisi 50 matkustajaa ja normisti risteityillä on reilu parikymmentä henkilöä.

Vierailu Apinasaarella.

Kun saavuimme määränpäähän, piipahdimme saaressa moikkaamaassa sataa apinaa. Ihan hauska visiitti, lukuunottamatta paitaani ja sandaalinpohjiin tarrautunutta apinaan jätöstä.. yök. Onneksi laivassa pääsi hulauttamaaan pahimmat yllätykset huomaamattomiin. Pikku veijarit ahmivat tuliaisiksi kiikutettuja banaaneita ja vettä melkein väkivaltaisen tehokkaasti hyppien lahkeita pitkin hartioille ja kaikkialle.

Noro huomasi nopeasti, että laivaankin olisi voinut jäädä, sillä nuo luojan luomat veitikat olivat epäilyttävän kärkkäitä tekemäään tuttavuutta.

Maisemat olivat kuin Bondin leffasta konsanaan.. Eli oikein Thaimaalaiset.

Kiikareilla pällisteltiin maisemia.. Nähtiin myös pari delfiiniä saavuttuamme apina-saaren luo.

..ja ihan vaan nautittiin lämmöstä ja meri-ilmasta.

Pienimuotoinen maaottelukin saatiin aikaiseksi, kun porukalla aloimme napsia sinttejä ongilla merestä. Pearlin ainoa englantia puhunut matruusi napsi toista kymmentä pikkukalaa. Selkeästi ammattilainen. Sale kylläkin edusti Suomea oikeastaan yksin...

Sale saikin mitalin nappaamalla ensimmäisen kalan ylös, vaikka se jäikin hänen ainoaksi saaliikseen. Hurrit perkele saivat kaikkiaan kuusi eväkästä ylös, eli tilanteeksi jäi 1-6 Svenssoneille. Pay Back is a Bitch... 

Erikoisin ylös nostettu eliö oli parikymmen senttinen mustekala...

Paluumatkalla naatiskeltiin hieman navakoituneissa aalloissa ja aurinkokin näyttäytyi pilvien lomasta muistuttaen olemassaolostaan.. 

Merenkäynti roiskautti muutaman aalto-pisaran kannelle ja sai tasapainonkin koetukselle..

Palasimme jokea pitkin lähtösatamaaan neljän jälkeen ja katselimme kalastualusten armadan touhuja.

Erikoisia paatteja jotka kulkivat toinen toistaan kenommassa ja jokaisessa määrättömästi miehistöä iloisesti moikaten..

Ja sitten saatiin taas yksi retki pakettiin. Erinomaisen onnistunut meripäivä.

Big Mama rules!

vähän on mieteikkäät katseet aamu brunssilla...

Aamiainen, brunssi, lounas, päivällinen, iltapala tai ihan vaan pikku huikopalaa.. Big Mama on majapaikkamme lähin ja paras pikku ravintola. Joka kerta ihanan ammattitaitoinen ja sopivasti sarkastinen emäntä osaa loihtia niin thai muonaa kuin vaikka makkaraperunat, jos sellaista haluaa. Ja rouva kasvattaa omat chilinsä eikä niitä kannata ihan heppoisin mielin popsia.. Jos haluaa annoksensa tulisena, SE TODELLAKIN ON TULINEN... Härre gyyd!!

Fight Night!

Lauantaina oli hieman pilvisempää (niin myös tänään) emmekä käyneet rannalla lainkaan. Aamiainen popsittiin Big Maman lähiravintolassa, vaikka taisi se olla jo oikeastaan lounas.. Sale valitsi tulisen thai-keiton, ja tietää viimeistään nyt että tulinen tarkoittaa täällä todellakin tulista. Muut otimme miedomman version samaa, jossa siinäkin chili puraisi juuri sopivasti että tiesi syöneensä. Nam. Päivä meni elpyessä altaalla ja ennen pimeää neljän maissa lähdimme kaupoille vaatteita etsimään.

Shopping Mall tarjosi kotiin vietäväksi lukuisia T-paitoja ja pysähdymme myös teettämään muutaman kauluspaidan räätälillä ennen kuin palasimme valmistautumaan ruokailua ja illan ottelua varten..

Hommasimme ring side paikat Boxing-Gardenista ja suuntasimme viereiseen ravintolaan tankkaamaan muonitusta ennen matsia. Vaikka järkytys oli hetkellinen annokseni saapuessa, maistui kala erinomaiselta ja oli hyvin maustettu. Mmm. Töitä sai kyllä tehdä kaiken syötävän esiin saamiseksi..

Tapsan veden-elävät olivat selkeästi pakattu helpompaan muotoon ja olivat kuulemma oikein maukkaat. Paikassa oli myös tähän asti parhaat valkosipulilevät, joita naatiskelimme alkupaloiksi. Lurps!

Talon parhailta paikoilta pääsi otteluiden fiilinkiin oikein mainiosti, vaikka viidestä matseista kolme olikin enemmän vähemmän ponnettomia. Pari kymmenvuotiasta junnua pätki toisiaan turpaan oikein kunnolla kuin ala-asteen välitunnilla konsanaan. Se oli samaan aikaan kiehtovaa ja kauheaa katsottavaa.

Illan ohjelmassa oli viisi neljä eräistä matsia perä perään eli miltei pari tuntia hujahti operaatiota katsellessa. Ihan mielenkiintoinen systeemi.

Joker and Mr Mean waiting for Blood to spill!

Palikoita ja Bisseä

Tätä kirjoittaessa puolivälin etappi on juuri ohitettu, eli alkaa vääjäämätön alamäki paluuta kohden. No sen enempää emme asiaa aio murehtia ennen kuin kone laskeutuu kotimaan kamaralle.. Pakollinen palikkapeli on haastanut meidät muutamiin lisänauruihin, vaikka Sale ei olekaan osallistunut kun tietää olevansa tässäkin huonoin...

Tänään mennään tsekkaamaan Thai-Nyrkkeilyä illalla, maanantaina on veneilypäivä ja keskiviikkona olisi retki Pa-La-U natural parkiin ja vesiputouksia pällistelemään. Johonkin väliin pitää lunastaa laskuvarjolla veneen perässä killuminen, jota on yritetty pari kertaa, mutta ei ole tuullut tarpeeksi..

Eli kyllä aika vilahtaa joka päivä ihan huomaamatta, kun paikat alkaa olla tuttuja ja jonkinmoinen elämän rytmi on myös rakentunut ympärillemme..

Noilta retkiltä tulee varmasti enemmän kuvia ja videoita, koska alkaa tuntua että on jo ihan riittävästi nelikkoa altaalla, rannalla ja ravintolassa.. Vaikkei niissäkään ole mitään pahaa..


Alla lyhyt esittely asumuksestamme Baan Finland lomakohteessa (nukkumisjärjestelyistä voi arvailla, onko joukossamme kuorsaaja...)

Eka Joulukuuta!

ja pitäis olla tonttulakit päässä. Riittänee että hieman tonttuillaan ja joku vispilä suojaa kuuppaa liialta UV:lta...

Varjoisia paikkoja etsien hakeudumme aika ajoin mielyttäviin rantaravintoloihin. Club-sandwich antaa sopivaasti energiaa kuumimpien tuntien kuluessa..

Päivällinen popsitaan kaupungilla. Tarjolla on fantastinen valikoima paikallista ja tutumpaa muonaa. Nam.

Torstaina kävimme myös ajamassa mikroautoilla



25 sale
13 sääm
9 noro

Rata oli aika pomppuinen ja kypärän alla kuuppa poltteli tuskallisesti, mutta kymmenen minuutin kierrokset olivat ohan riittävät saamaan varmasti toista litraa nestettä poistumaan ihon läpi.. 

Lämmintä!

Keskiviikkona aivan normaali "ranta-allas-shoppailu-kortti-baari" -päivä.

Fiilarit tasan sata eikä kuumuus enää ahdista samalla tavalla kuin ihan alussa, eli aivan hillittömän nautinnollinen haude päällä ja päivärytmit alkaa kartoittua jo rutiineiksi. Kaikki tekevät mitä halajavat ja aika hyvin halut osuvat myös samoihin.

Sunnuntaina Rannalla tuuli mielyttävästi, kun taas eilen oli miltei pläkä keli. Käppäilimme rantaa toista tuntia ja piipahdimme myös tasaamassa nestetasapainon rantaravintolassa..

Ja altaalla on aina mielyttävää kölliä kun piipahdetaan kotona aktiviteettien välillä

Kauppakaduille kirmailtiin taas ja saimme muutamia hankintojakin tehtyä lähinnä käyttöön.. kun laukussa ei tullessa ollut tavallista määrää valmiiksi vaatteita.